fbpx

Anna Valtonen: ”Design on jokapäiväistä iloa”

Kuukauden vieras Anna Valtonen

”Suomalainen design on yhteiskunnan peilikuva: se kuvastaa tasa-arvoa ja luonnonläheisyyttä ja jopa tapaamme ajatella”, Anna Valtonen sanoo. Designmuseon hallituksen puheenjohtajana hän edistää uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamista Helsinkiin. ”Uusi museo on nyt yhtä tärkeä hanke kuin Ateneum oli aikoinaan, kun rakennettiin kansallista identiteettiä. Nyt katse on tulevaisuudessa”, Valtonen sanoo.

KUKA?

Anna Valtonen

Työ: Aalto-yliopiston professori (muotoilu, strateginen muotoilu), Designmuseon säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä jäsen monessa muussa hallituksessa.

Työskennellyt muun muassa Aalto-yliopiston vararehtorina, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaanina, Uumajan yliopiston muotoilukorkeakoulun rehtorina, Nokian Design & Foresight -yksikön muotoilujohtajana ja vierailevana professorina ESSEC Business Schoolissa Pariisissa.

Koti: Helsingissä
Perhe: Puoliso ja kohta teini-ikäinen poika

KOLME SUOSIKKIA

”Valitsen suosikeikseni näyttelyitä, joita näin kevään opintovapaalla New Yorkissa. Kaikilla näillä museoilla on mahdollisuus tutustua näyttelyihin myös etäyhteyksin.”

  • Guggenheim: Countryside, The Future -näyttely tarkastelee maaseudun ja urbaanin ympäristön suhdetta ja radikaaleja muutoksia maaseudussa – ja näyttely on tietenkin rakennettu jo ennen korona-aikaa!
  • MoMA: Neri Oxmanin Material Ecology -näyttelyssä tarkastellaan luontoa ja materiaaleja, muun muassa silkkimadon toukkien luomaa kangasta.
  • The New Museum: Hans Haacken All Connected -näyttely tarkastelee muun muassa sitä, miten kävijä itse voi generoida sisältöä näyttelyn substanssiksi.

Olet Designmuseon säätiön hallituksen puheenjohtaja. Miltä designin tulevaisuus Suomessa näyttää juuri nyt?

Designin merkitys on pandemian ravistelemassa maailmassa tavallistakin suurempi. Design on minulle synonyymi luovalle ajattelulle, jonka avulla keksitään uusia ratkaisuja – ja tällaisessa murrosvaiheessa niitä todella tarvitaan. Pandemia lisäsi epävarmuutta ja muutoksen nopeutta, ja nyt ihmiset tarvitsevat välineitä muutokseen.

Design pitää ymmärtää riittävän laajasti. Se voi olla verbi, palvelu, tuote, ajattelutapa tai lähestymiskeino. Se voi olla jopa kehyskertomus ihmisenä olemisesta: voi ajatella, että ihmiskunta syntyi, kun ihminen alkoi muokata ympäristöään.

Arkkitehtuurin ja designin uuden museon hanke nytkähti eteenpäin valtion lisäbudjetin myöntämän määrärahan turvin. Optimistinen arvio museon valmistumisvuodesta voisi olla 2025. Olen ollut mukana isoissa rakennushankkeissa kuten Aalto-yliopisto Väreessä, ja olen oppinut niistä paljon. Hankkeissa on monta vaihetta, ja sekä seinien että toiminnan rakentaminen on prosessi.

Haluaisin kaupunkilaiset mukaan pohtimaan, millainen on tulevaisuuden museo. Siksi on hyvä, että fyysinen rakentaminen vie aikaa. Itse museo rakentuu sen aikana sisältö edellä.

Jos miettii designin historiaa, ymmärtää sen merkityksen. Ensimmäiset autot muistuttivat hevoskärryjä ilman hevosta. Mikä on nyt se ’hevonen’, joka pitää korvata jollain aivan uudella sen sijaan, että kopioidaan vanhaa?

Kuukauden vieras Anna Valtonen

”Design pitää ymmärtää riittävän laajasti. Se voi olla verbi, palvelu, tuote, ajattelutapa tai lähestymiskeino”, Anna Valtonen sanoo.

Miksi arkkitehtuurille ja designille tarvitaan uusi museo?

Tarvitsemme alustan ja ympäristön, joka ruokkii uutta ajattelua. Arkkitehtuuri ja design ovat pitkään olleet Suomen vahvuuksia, mutta niillä ei ole asianmukaisia tiloja. Vaikka museoita toki Suomessa riittää, tämä vahva alue tarvitsee omansa. Oodia ei jätetty rakentamatta siksi, että meillä oli jo ennestään hienoja kirjastoja – Oodi oli ja on ikonisen tärkeä hanke sekä yhteiskunnallisesti että paikallisesti. Se näyttää suuntaa siitä, millainen on tulevaisuuden kirjasto.

Helsingillä on nyt herkullinen tilaisuus ottaa johtajuus designin saralla. Design-ajattelun kyky on ollut meillä aina –  maailmalla moni katsoo Suomea oppiakseen.

Kuukauden vieras Anna Valtonen

”Kun Ateneum perustettiin, se oli esimerkki uudesta ajattelusta: taideteollisuus, kuvataide ja oppilaitokset samassa rakennuksessa. Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo edustaa tätä aikaa, omanlaistaan nivelkohtaa”, Anna Valtonen sanoo. Hän johtaa Designmuseon säätiön hallitusta.

Mitä design merkitsee suomalaisille? Oletko havainnut siitä jotain tärkeää, kun olet asunut vuosia ulkomailla, esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa?

Olen havainnut muualla asumisesta kiinnostavan piirteen: mitä kauempana asut, sitä suomalaisemmaksi tulet. Muotoilu ja arkkitehtuuri nivoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan erottamattomasti, sillä design on yhteiskunnan peilikuva. Meille olennaisia asioita ovat tasa-arvon tavoite sekä tilan tarve ja läheinen suhde luontoon, ja ne näkyvät meillä omaksutuista tavoista toimia ja muokata palveluita. Meillä on hyvin toimiva verotoimisto; palveluiden muotoilu on onnistunut, kun se tuottaa ihmisille parempaa arkea. Se on hyvin suomalaista: sen sijaan että rakentaisimme mausoleumeja ja monumentteja, design tuottaa ihmisille jokapäiväistä iloa.

Arkkitehtuuri on aina oman aikansa kuva. Nykysuunnittelu ottaa huomioon globaalit haasteet kuten ilmastokysymyksen. Esimerkiksi Aallon Väre-rakennuksessa tavoitteena olivat energiatehokkuus, kestävä kehitys ja tilojen uudenlaiset käyttötarpeet.

Pandemia-ajan rajoitukset osoittivat kirkkaasti, miten tärkeää on kyetä muuntamaan tiloja tarpeiden mukaan. Se osoitti myös, että tarvitsemme toisiamme. Väre on suunniteltu kuin pieneksi kyläksi, jossa on paitsi toreja myös pienempiä tiloja erilaisille kohtaamisille. Hyvä suunnittelu kestää aikaa ja muovautuu niin, että se toimii täysillä myös sadan vuoden kuluttua.

Kuukauden vieras Anna Valtonen. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.

”Parhaimmillaan museo paitsi kantaa menneisyyttä myös peilaa nykyhetkeä ja katsoo eteenpäin, kuten Ateneumin Inspiraatio-näyttely”, Anna Valtonen sanoo. Jeff Koonsin Peilipallo (da Vinci Mona Lisa) on esillä Ateneumissa.

Kun Ateneum rakennettiin 1880-luvulla, saman katon alle muuttivat Suomen Taideyhdistys sekä Suomen Taideteollisuusyhdistys kouluineen ja kokoelmineen. Mikä merkitys sillä oli?

Minun maailmassani nämä asiat ovat aina nivoutuneet yhteen saumattomasti. Ateneum oli aikanaan loistava esimerkki uudenlaisesta ajattelusta! Teollistuminen oli vauhdissa ja uudenlainen taidenäkemys alkoi jo vallata alaa. Oma oivaltaminen alkoi lisääntyä myös taidekoulutuksessa, vaikka myös kopioitiin vanhoja mestareita.

Ateneumilla oli olennainen merkitys suomalaisen identiteetin luomisessa. Kun moni yhteiskunnan toimija löysi toisensa, syntyi jotain aivan uutta, ja niin toivon käyvän myös uuden museohankkeemme kanssa. Myös nyt olemme nivelkohdassa.

Näkemys museoista jää helposti liian kapeaksi. Ateneum on hienosti pitänyt asemansa uuden ajan airueena – esimerkkinä vaikkapa juuri nyt avautunut Inspiraatio-näyttely, joka esittelee ikonisista mestaritöistä innoituksensa saanutta nykytaidetta. Museon kuuluu sisältää uuden oppimista!

Millainen olisi unelmanäyttelysi?

Jos voisin toivoa mitä vain, rakentaisin näyttelyn kuvaamaan tulevaisuuden maailmoja. Parhaimmillaan museo paitsi kantaa menneisyyttä myös peilaa nykyhetkeä ja katsoo eteenpäin, aivan kuten Ateneumissa parhaillaan esillä oleva näyttely. Minua kiinnostaa muutos, ja haluaisin antaa ihmisille mahdollisuuden luoda skenaarioita.

Viime vuonna Google teki Milanon huonekalumessuille ympäristön, jossa erilaisten tilojen vaikutusta ihmisiin tutkittiin myös neurotieteiden menetelmin. Juuri nyt minua kiinnostaisi juuri sen tyyppinen lähestymistapa, jossa psykologia, arkkitehtuuri ja luonnontieteet yhdistyvät.

Mitkä esineet kotona ovat sinulle tärkeintä designia?

Rakkaimpiin esineisiin liittyy tarina, jokin muisto tai tunnetila. Juuri nyt arkeni on sen kokeilualusta, mikä tavara on oikeasti tärkeää, sillä elämme putkiremontin vuoksi evakossa. Mitkä tavarat sitä ottaa mukaansa tilapäiseksi ajattelemaansa asuntoon? Siitä tulee väistämättä kuratoitu kokonaisuus, joka kuvastaa jokaista yksilöä. Mitä minä otan mukaani, entä perheen teini? Kokoelmamme ovat hyvin eri näköiset.

Astioista valitsin mukaan ne, jotka sopivat niin arkeen kuin juhlaan. Tärkeimmät taide-esineet, kuten isovanhemmiltani peritty Rut Brykin teos, lähtivät evakkoon mukaan siksi, että ne ovat varmasti turvassa remontin tieltä. Huonekaluista mukaan valitsin ne, jotka ovat kevyitä kantaa. Näin muodostui oma ’kokoelmani’, eräänlainen minimi, jolla koen pärjääväni.

Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Siirry lukemaan lisää Ateneumin historiasta

Tutustu näyttelyyn Inspiraatio – nykytaide & klassikot (esillä 20.9.2020 asti)

Kuukauden vieras / syyskuu 2020

Mikko Kuustonen: ”Taiteessa säröt ovat kauneuden ydin”

”Taide syntyy usein keskeneräisyydestä ja herkkyydestä rikkinäisyyden äärellä. Onnekas on se ihminen, joka on kyllin herkkä löytääkseen sen särön”, sanoo Mikko Kuustonen. Hän kutsuu itseään kulttuurin sekatyömieheksi, jonka ominaisuuksiin mahtuvat niin tv-viihteen tekijän nopea huumori kuin laulunkirjoittamisen vaatima hauraus ja tiivistämisen taito.

Kuukauden vieras Saara Kankaanrinta

Kuukauden vieras / elokuu 2020

Saara Kankaanrinta: ”Kuvataide puhdistaa sielun”

Ympäristövaikuttaja Saara Kankaanrinta on intohimoinen kuvataiteen ystävä. Hänelle taidekokemus vaikuttaa kuin samoilu monimuotoisessa metsässä – se tuntuu hyvältä ”solutasolla saakka”. ”Museokäynti on kokonaiselämys, ja sen jälkeen tuntuu, kuin silmät näkisivät entistä kirkkaammin”, Saara sanoo.

Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Kuukauden vieras / toukokuu 2020

Mika Myllyaho: ”Tästä ajasta syntyy vielä paljon taidetta”

Vaikka Ateneumin ovet avautuvat kesäkuun alussa, Rautatientorin toisella puolella sijaitseva Kansallisteatteri pysyy vielä toistaiseksi yleisöltä suljettuna. Yleisön kulttuurinnälkä on kasvanut eristyksen aikana, kun poikkeusolojen vuoksi ei ole päässyt näyttelyihin tai teatteriin. ”Näitä hyvin erikoisen ajan tuntoja käsitellään teatterissa vielä vuosien kuluttua”, Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho ennustaa.

Mikko Kuustonen: ”Taiteessa säröt ovat kauneuden ydin”

”Taide syntyy usein keskeneräisyydestä ja herkkyydestä rikkinäisyyden äärellä. Onnekas on se ihminen, joka on kyllin herkkä löytääkseen sen särön”, sanoo Mikko Kuustonen. Hän kutsuu itseään kulttuurin sekatyömieheksi, jonka ominaisuuksiin mahtuvat niin tv-viihteen tekijän nopea huumori kuin laulunkirjoittamisen vaatima hauraus ja tiivistämisen taito.