Mies katsoo hymyillen kameraan sininen puku päällä tilassa, jossa on ruudullinen lattia.
”Kulttuuri oli luonteva osa lapsuuttani, ja samalla tavalla vien nyt omia lapsiani museoihin”, Alexander Bargum sanoo.

Alexander Bargum: ”Sivistys on Suomen menestystekijä”

Algol Oy kuuluu niiden yritysten joukkoon, jotka säännöllisesti lahjoittavat varoja tieteelle ja kulttuurille, muun muassa Ateneumille. ”Yrityksen on hyvä toimia maassa, jolla on vahva kulttuuri. Se luo vakautta, luottamusta ja tasa-arvoa”, sanoo perheyrityksen toimitusjohtaja Alexander Bargum. Hänen mielestään yritysjohtajien tulisi keskustella enemmän taiteesta, koska se on hyvä väline itsensä ymmärtämiseen.

Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olet monialakonserni Algol Oy:n toimitusjohtaja. Miten tiivistäisit 127 vuotta vanhan perheyrityksenne ytimen?

”Yhtiön saksalaissyntyinen perustaja näki Suomessa kasvavan markkinan maahantuontiyritykselle. Neljässä sukupolvessa yritys on laajentunut 12 maassa toimivaksi monialakonserniksi, jonka tytäryhtiöt myyvät raaka-aineita, tarvikkeita, ratkaisuja ja palveluita teollisuudelle ja terveydenhuollolle. Emme juurikaan myy kuluttajatuotteita, mutta meidän tuotteitamme piilee esimerkiksi elintarvikkeissa tai vaikkapa asfaltoidussa tiessä. Niitä on myös esimerkiksi sairaaloissa, tehtaissa ja kulkuneuvoissa.”

Mies kävelee sinisessä galleriatilassa ja katsoo teoksia, joilla on kultaiset kehykset.
Eero Järnefelt maalasi muotokuvan varakansleri Johan Philip Palménista vuonna 1890. Alexander Bargumin vaimo Anna on Palménin sukua, ja perheen omistuksessa on samana vuonna maalattu kuva Johan Philipin perheenjäsenistä.
Olet myös Perheyritysten liiton puheenjohtaja. Miltä Suomi näyttää siitä näkökulmasta?

”Suomi on yritykselle monessa mielessä hyvä toimintaympäristö: on esimerkiksi puhdas ilma, siedettävä ilmasto, vahva oikeusvaltio, luotettava virkamieskoneisto ja korkea koulutustaso. Ihmisten ja yritysten on hyvä toimia sellaisessa maassa, jossa kulttuuria ja tiedettä arvostetaan. Myös elinkeinoelämä on kulttuuria sanan laajassa merkityksessä. Kaikki tämä luo hyvät edellytykset tehdä Suomesta vielä yrittäjä- ja omistajaystävällisemmän. Elinkeinomyönteinen politiikka ei ole pois muista tärkeistä yhteiskunnallisista arvoista, se on päinvastoin omiaan vahvistamaan niitä.”

Mies katsoo taideteoksia museotilassa selin kameraan.
”Taide kaikilta aikakausilta kiinnostaa”, Alexander Bargum sanoo. Taustalla Outi Heiskasen Suuri muuttokuorma vuodelta 1991.
Algol Oy on lahjoittanut esimerkiksi Kansallisgallerialle 10 000 euroa ja pelkästään tänä vuonna  viidelle yliopistolle 65 000 euroa. Millainen ajatus näiden lahjoitusten takana on?

”Pidämme sivistystä kansakunnan menestystekijänä, ja tukemalla kulttuuria olemme mukana rakentamassa yhteistä tulevaisuutta. Emme ole mikään jättisponsori, mutta hyvissä hankkeissa olemme mielellämme mukana. Kansallisgallerian säätiön pääomakeräyksessä myös valtio tuki jokaista lahjoitettua euroa 2,5 eurolla, ja lahjoituksia eri tahoilta kerättiin 2,8 miljoonaa euroa. Pääoman tuottoja käytetään Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin museoiden toimintaan. Nämä isot instituutiot ovat eräänlaista sivistyksen vahvaa lihasvoimaa.”

Akseli Gallen-Kallela: Poika ja varis, 1884. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
”Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis (1884) on yksi lempiteoksistani. Siinä kiehtoo muun muassa se, että katson poikaa, joka katsoo varista – katson siis katsomista!” Alexander Bargum sanoo.
Millainen kulttuurin kuluttaja itse olet?

”Käyn mielelläni museoissa niin kotimaassa kuin ulkomailla, ja saan niistä isoja elämyksiä. Itse asiassa minulle on tärkeää palata museoihin – käyn usein katsomassa uudelleen itselleni merkityksellisiä teoksia. Kun palaa tuttuun museoon, löytää entiset suosikit ja aina myös jotain uutta.

Minulle rakas harrastus on myös kirjallisuus. Kerään sekä suomenruotsalaista että ruotsalaista modernia runoutta, ja sitä on kertynyt jo pari tuhatta nidettä. Ja tietysti myös kaikkea runouteen liittyvää kirjallisuutta kuten elämäkertoja.

Monet yritysjohtajat sanovat lukevansa suurmiesten elämäkertoja. Minusta ne ovat aika samankaltaisia, ja luenkin paljon mieluummin taiteilijoiden elämäkertoja. Olen sitä mieltä, että yritysjohtajien pitäisi ylipäätään perehtyä enemmän taiteeseen. Taiteen äärellä oppii ymmärtämään sekä muita ihmisiä että itseään paremmin, ja itsetuntemus on hyvin tärkeä taito johtajalle – siitä on apua sekä johtamiseen että omasta jaksamisesta huolehtimiseen.

Minua kiinnostaa suuresti myös taiteen tekemisen prosessi. On jännittävää miettiä, miten taideteos on syntynyt. Taiteen tekemiseen pystyy vain harva, ja kuitenkin meillä kaikilla on mahdollisuus vastaanottaa tuon prosessin hedelmät. Se on kiehtovaa!”

KUKA?

Alexander Bargum

  • Työ: Algol Oy:n toimitusjohtaja
  • Luottamustoimet: Perheyritysten liiton puheenjohtaja, Arcada-ammattikorkeakoulun ja Svenska Teaternin hallitusten jäsen, Christine ja Göran Schildtin säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä lukuisia muita luottamustehtäviä.
  • Perhe: puoliso Anna Bargum ja kaksi lasta, Philippa (10) ja Amelie (8)
  • Koti: Helsingissä
  • Harrastukset: kulttuuri, tennis, veneily

Kolme suosikkia

Ateneumin lisäksi valitsen kolme itselleni tärkeää taidekohdetta:

  1. Gyllenbergin ja Didrichsenin museoiden muodostama kokonaisuus Helsingissä: museot yhdistävät taidetta, arkkitehtuuria, kotimiljöitä, henkilöhistoriaa ja luontoa erittäin kiehtovasti.
  2. Albertina Museum Wienissä: merkittävän, mutta sopivan kompaktin taidekokoelman ja palatsi-interiöörien vaikuttava yhdistelmä.
  3. Postman’s Park Lontoossa: ei mikään taidemuseo, mutta sisällöltään ja ilmaisuvoimaltaan aika ihmeellinen muistomerkki, joka on minulle jäänyt mieleen eräänlaisena taidekokemuksena.

SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS