Kansakoulusta hän sai ensimmäiset värikynänsä, ja Kallion yhteiskoulussa syttyi elinikäinen rakkaus kuvataiteeseen. Ateneumin 130-vuotisjuhlan kunniaksi Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen pohtii, mihin ja miksi taidetta tarvitaan. Taiteen katsojana hän altistaa itsensä jatkuvasti uusille kokemuksille, mutta yksi taiteilija on silti hänelle aina ylitse muiden.
Kansakoulusta hän sai ensimmäiset värikynänsä, ja Kallion yhteiskoulussa syttyi elinikäinen rakkaus kuvataiteeseen. Ateneumin 130-vuotisjuhlan kunniaksi Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen pohtii, mihin ja miksi taidetta tarvitaan. Taiteen katsojana hän altistaa itsensä jatkuvasti uusille kokemuksille, mutta yksi taiteilija on silti hänelle aina ylitse muiden.
Ateneumin saleissa liikuskelee toisinaan myös oranssinpunainen Skissi-kissa. Se toivottaa tervetulleiksi erityisesti pienet museovieraat. Skissi opettaa katsomaan taidetta keskustellen ja kaikilla aisteilla nauttien.
Museoiden ravintoloissa häärää yhä useammin huippukokki. Keittiömestari Pekka Terävään henkilöityy iso viipale suomalaista gourmet-osaamista, ja elokuussa hänen Food & Art -festivaalinsa houkuttelee Mänttään alan kansainvälistä eliittiä kokkaamaan yhdessä. Ateneumissa piipahtanut Terävä uskoo kokonaiselämykseen, joka voidaan saavuttaa vain pyrkimällä parhauteen.
Yleisradion uutisankkuri Matti Rönkä on kaikille tuttu kasvo, joka on toimittajan työnsä rinnalle rakentanut toisen ammatin kirjailijana. ”Jos suuret romaanikirjailijat ovat arkkitehtejä, minä olen heidän rinnallaan käsityötaitoinen kirvesmies”, Rönkä sanoo. Hän tunnistaa itsessään taatamaisia mielipiteitä: ”Hiihdän aina perinteisellä tyylillä, enkä käy rock-festivaaleilla.”
”Kulttuurista voisi tulla samanlainen osa arkea kuin säännölliset liikuntaharrastukset”, sanoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Siihen on vielä matkaa, mutta hänen mielestään ollaan jo oikealla tiellä.
Meille hän on Italian Ella, mutta Firenzen lähellä sijaitsevassa kotikylässään Fianossa ikuisesti ”la finlandese” tai ”la bionda” – se vaalea suomalainen. ”Ei haittaa, että olen vieläkin vähän ulkopuolinen. Toscanalainen maisema onnistuu edelleen saamaan minulle palan kurkkuun. Siinä valossa kaikki näyttää kauniimmalta”, Ella Kanninen sanoo.
Kansallisoopperan ja -baletin uusi pääjohtaja Gita Kadambi joutui tuoreeltaan varsinaiseen tulikasteeseen. Julkista keskustelua ovat herättäneet niin baletin johtamismetodit kuin oopperan väkivaltakohtaukset. Empaattinen ja rauhallinen Kadambi luotsaa työyhteisöä kohti uudenlaista avoimuutta. ”Elämme murrosten aikakautta”, hän sanoo.
Taideteoksesta voi lumoutua niin, että sitä alkaa kantaa aina mukanaan. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkmania kuvataide on kuljettanut ympäri Eurooppaa, ja ikonit ovat vetäneet hänet Valamoon ja ortodoksisen kirkon syliin. Hänelle taide on myös hengellisen transformaation väline, säie ihmisen ja Jumalan välillä.
Tänä vuonna Suomessa muistellaan paljon sadan vuoden takaisia tapahtumia. Mutta kenen muistoja oikeastaan kertaamme? Mistä on rakentunut se totuus, jota toistelemme? Irakilaissyntyinen, nykyisin Suomessa ja Jordaniassa asuva taiteilija Adel Abidin ravistelee käsityksiämme totuudesta ja muistoista ja kommentoi myös suomalaisten historiaa.
Terhi Amberla on saamassa valmiiksi suurtyön: 13 lyhytelokuvaa Ateneumin rakastetuista klassikkomaalauksista. Hänen elokuvissaan maalaukset heräävät uudella tavalla henkiin, kun kamera sukeltaa teokseen ja löytää pienimmätkin yksityiskohdat, siveltimenvedot ja krakeloituneen maalipinnan.
Kansakoulusta hän sai ensimmäiset värikynänsä, ja Kallion yhteiskoulussa syttyi elinikäinen rakkaus kuvataiteeseen. Ateneumin 130-vuotisjuhlan kunniaksi Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen pohtii, mihin ja miksi taidetta tarvitaan. Taiteen katsojana hän altistaa itsensä jatkuvasti uusille kokemuksille, mutta yksi taiteilija on silti hänelle aina ylitse muiden.
