Marja Sakarin blogi: Kun Suomi suljettiin

 

Alkuvuoden 2020 huikean yleisösuosion jälkeen tilanne muuttui Ateneumissa ja koko Kansallisgalleriassa kuin seinään 17. maaliskuuta. Sinä päivänä Suomen hallitus otti käyttöön valmiuslain, jonka myötä kaikki museot suljettiin ja ihmisten liikkuvuutta rajoitettiin. Koko Suomi pysähtyi.

On tietenkin todella surullista, että huolella suunniteltu ja rakennettu Natalia Goncharovan näyttely jouduttiin sulkemaan yleisöltä vain muutaman viikon aukiolon jälkeen. Jos kuitenkin tällä toimenpiteellä voimme varjella yhdenkin riskiryhmässä olevan ihmisen koronavirukselta, on päätös oikea. Hallituksen rohkean päätöksen turvin säästyimme itse turhalta spekuloinnilta ja auki pitämisen tai sulkemisen hyötyjen ja haittojen pohdinnalta.

On selvää, että poikkeustilanteella tulee olemaan dramaattisia vaikutuksia sekä yksittäisten ihmisten elämään että Suomen talouteen. Myös Ateneumin sulkemisella on kauaskantoiset seuraukset. Tartuntavaaran jälkeen huolettaa eniten ihmisten toimeentulo.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat muusikot, näyttelijät ja muut luovien alojen ammattilaiset. Ateneum-klubit, osa Natalia Goncharovan näyttelyn yhteyteen suunnitelluista Vuokko Hovatan Tietysti olemme siskokset -esityksistä ja moni muu tapahtuma jouduttiin peruuttamaan. Pyrimme siirtämään mahdollisimman monta tapahtumaa epidemian jälkeiseen aikaan.

Monen muunkin ammattiryhmän työ on tällä hetkellä pysähdyksissä. Myös meillä Kansallisgalleriassa pohditaan, mitä korvaavia työtehtäviä voimme tarjota niille ammattiryhmille, jotka joutuvat museon sulkemisen myötä jäämään pois töistä.

Tarjoamme pian mahdollisuuksia vierailla Natalia Goncharovan näyttelyssä videon muodossa. Kaikkiin Ateneumin kokoelmiin kuuluviin teoksiin voi tutustua myös uudella Kansallisgallerian sivustolla. Suomen taiteen tarina -näyttelyn helmiin voi syventyä 13 lyhytelokuvan parissa. Myös museokauppamme on auki verkossa.

Turhautumisen ohi päästyäni huomaan, että poikkeustila tuo tullessaan myös hyvää. Nyt on tapahtumassa massiivinen digiloikka. Kun etätyö on yleinen suositus, jokaisen on perehdyttävä digitaalisiin kokouskäytäntöihin ja yhteydenpitovälineisiin.

Myös ilmastonmuutoksen torjuminen saa uuden suunnan. Kuinka paljon hiilijalanjälki pieneneekään, kun autoliikenne on vähentynyt dramaattisesti ja lentoliikenne on lähes loppunut? Opimme myös uusia kulutustottumuksia, kun turhaan kuluttamiseen ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta suositusten sulkiessa meidät koteihimme. Saamme konkreettista harjoitusta ilmastonmuutoksesta aiheutuvien tilanteiden varalle, eikä tämä tule olemaan viimeinen kerta.

Nyt on hyvä aika hyödyntää jo olemassa olevia, yleisölle suunnattuja digitaalisia aineistoja. Ylikansallisten tv-kanavien nettitarjonnan sijaan voimme seikkailla taiteen ja kulttuurin hyvää tekevässä virtuaalisessa maailmassa. Monet maailman museot ja kulttuuri-instituutiot tarjoavat runsain mitoin katseltavaa ja kuunneltavaa koronaviruksen aiheuttaman eristyksen puuduttavaa vaikutusta vastaan.

Kukaan ei ikimaailmassa olisi toivonut koronaviruksen kaltaista vitsausta. Virus kuitenkin pakottaa jokaisen meistä miettimään maailmamme tulevaisuutta. Matkojen, konferenssien, tapaamisten ja harrastusten peruuntuminen on vapauttanut paljon ylimääräistä aikaa. Käyttäkäämme tämä aika hyvin ja viisaasti ja pitäkäämme huolta toisistamme. Tasavallan presidenttiä lainaten: olkaamme henkisesti lähellä toisiamme, vaikka fyysistä läheisyyttä onkin vältettävä.

 

Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.

Marja Sakari, museonjohtaja

 

 

 

 

Tutustu Ateneumin taiteeseen verkossa

Palaa takaisin valikkoon

Magnus von Wright: Kevätmaisema (1852). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Aspelin-Haapkylä. Kuva: Kansallisgalleria / Tero Suvilammi.