Ihmisiä portaikossa ja aulassa ilmaispäivänä.
Photo: Finnish National Gallery / Hannu Pakarinen

Ateneumin tarina

Ateneum on Suomen taiteen koti ja osa Kansallisgalleriaa. Kokoelmaamme kuuluu yli 20 000 kansallisaarretta, jotka ovat meidän kaikkien yhdessä omistamia taideteoksia. Meiltä löytyy taidetta 1800-luvulta moderniin.

Ateneum – YHTEISTEN TARINOIDEN taidemuseo

Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin, Ellen Thesleffin ja muiden kotimaisten taiteilijoiden merkkiteokset kertovat Suomen taiteen tarinan ja kansankunnan kehityskulun rakastettujen kuvien kautta.

Kokoelmamme kansainvälisiä taiteilijoita ovat muun muassa Paul Cézanne, Marc Chagall, Paul Gauguin, Vincent van Gogh, Vilhelm Hammershøi ja Fernand Léger. Vuorollaan vaihtuvien menestysnäyttelyiden tähtinä ovat viime vuosina vierailleet muun muassa Tove Jansson, Amedeo Modigliani ja Pablo Picasso.

Teoksemme luovat yhteisiä kuvia maailmasta, niin menneestä kuin tulevasta. Haluamme taiteen voimalla synnyttää uusia näkökulmia, oivalluksia ja empatiaa.

Ateneum on ollut taiteen koti jo vuodesta 1888. Monet taiteen suomalaiset suurnimet ovat opiskelleet rakennuksessa, jossa opetus jatkui vielä 1980-luvulle asti. Tänäkin päivänä Ateneum on elävä taidetalo, joka kutsuu näyttelyiden lisäksi ajattelua sytyttäviin tapahtumiin.

Ateneumin arkkitehtuuri

Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema uusrenessanssirakennus valmistui 1887. Yleisölle se avautui 13. lokakuuta 1888. Ateneumin pääjulkisivun veistoskoristelu on kuvakertomus, jonka kantavana ajatuksena on kuvataiteiden ja taideteollisuuden keskinäinen tasa-arvo ja sopusointu. Keskeinen teema on myös Suomen taiteen ja arkkitehtuurin liittyminen länsimaisen taiteen perinteeseen. Klikkaa kysymysmerkkejä, niin saat lisää tietoa Ateneumin julkisivun yksityiskohdista.

Ateneumin historia

Miljoonapalatsista taiteiden temppeliksi

Nimi Ateneum viittaa kreikkalaiseen jumalattareen, Pallas Atheneen, joka on tiedon ja viisauden jumalatar ja valtioelämän vaalija. Ateneum tarkoittaa Athenen temppeliä tai pyhäkköä.

Ateneumin taidemuseossa pääsee tutustumaan maan vanhimpaan ja laajimpaan taidekokoelmaan. Rakennus itsessään on jo elämys. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnitteleman rakennuksen vihkiäisiä vietettiin marraskuussa 1887, mutta Ateneumin taidekokoelman ja museotoiminnan perusta oli luotu jo vuosikymmeniä aiemmin. Vuonna 1846 perustetun Suomen Taideyhdistyksen tehtävä oli käynnistää maan taide-elämän perustoiminnot – taidekoulutus ja näyttelytoiminta.

”Miljoonapalatsiksi” kutsuttu rakennushanke herätti aikalaisissa kiinnostusta, mutta myös vastustusta. Suunnitelman taustalla oli estetiikan professori Carl Gustaf Estlanderin ajatus yhdestä yhteisestä taiteiden talosta, jossa kuvataiteet ja taideteollisuus kukoistaisivat rinnakkain. Ateneum-rakennuksessa toimivatkin aluksi niin Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja piirustuskoulu kuin Taideteollisuusyhdistyksen kokoelmat ja koulu.

Taidekoulut olivat Euroopan moderneimpia: ovet olivat heti alussa avoinna yhtä lailla nais- kuin miesopiskelijoille. Monet Suomen merkittävät taiteilijat ja muotoilijat ovat opiskelleet Ateneumissa 1980-luvulle asti. Vuodesta 1991 Ateneum on toiminut yksinomaan taidemuseona. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu on nykyisin Kuvataideakatemia ja osa Taideyliopistoa. Taideteollisuuden alan museo on tänään Designmuseo, ja korkeakouluna toimii Aalto ARTS.

Nykyisin Ateneum on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu taidemuseo, jonka kokoelmat ja näyttelyt houkuttelevat vuosittain satojatuhansia kävijöitä. Se on osa Kansallisgalleriaa, jonka taidekokoelma on yhteistä kansallisomaisuuttamme. Kansallisgalleriaan kuuluvat Ateneumin lisäksi Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.

Taidekokoelmamme

Tutustu koko taidekokoelmaan

Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoiden kokoelmateoksiin voi tutustua Kansallisgallerian verkkosivuilla. Voit hakea teoksia teosnimellä, vuosiluvulla, taiteilijan nimellä tai vaikka aihepiirillä. Tekijänoikeusvapaita teoskuvia on mahdollista ladata suoraan sivustolta.

Kansallisgallerian kokoelmahaku