Ateneumin talven 2019–2020 näyttelyohjelmisto muuttuu. Ateneumin kolmannessa kerroksessa nähdään 15.11.2019–26.1.2020 näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck sekä Taiteilijoiden Ruovesi. Näyttelyitä yhdistää paikan merkitys taiteilijan tuotannolle. Aikaisemmin ilmoitetusta poiketen näyttely Iconic Works siirtyy vuodelle 2020. Iconic Worksin tarkat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.
Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck
15.11.2019–26.1.2020
Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely nähdään Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 20.7.–27.10.2019. Näyttely on ensimmäinen kattava katsaus taiteilijan tuotantoon Isossa-Britanniassa. Lontoon jälkeen näyttely nähdään Ateneumissa laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.
Maailmalta löysin itseni kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkoihin Pohjois-Ranskan Pont-Aveniin, Italian Fiesoleen sekä Iso-Britannian St Ivesiin 1800-luvun lopussa. Esimerkiksi Schjerfbeckin tunnetuimpiin kuuluva teos Toipilas (1888) on maalattu St Ivesissä. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon – ja kuinka hän inspiroitui näkemästään? Esille saadaan myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin nähty Suomessa.
Helene Schjerfbeckiä innoitti erityisesti ulkomainen taide. Hänen esikuviaan olivat muun muassa El Greco (1541–1614), Paul Cézanne (1839–1903) ja Vincent van Gogh (1853–1890). Schjerfbeck otti myös vaikutteita töihinsä 1920-luvun muotilehtien maailmasta.
Schjerfbeck-näyttelyn aikana nähdään 16 esitystä Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki 3.12.2019–17.1.2020 Käsikirjoitus Iida Hämeen-Anttila, ohjaus Kati Outinen, rooleissa Kati Outinen ja Annatuuli Saine. Näytelmä sai ensi-iltansa 23.2.2019 Teatteri Jurkassa, jossa sen kaikki esitykset ovat loppuunmyytyjä. Liput ovat myynnissä Ateneumin verkkokaupassa 19.3.2019 alkaen.
Taiteilijoiden Ruovesi
15.11.2019–26.1.2020
Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen? Näyttelyn kuratoi Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.
Kuvataiteilijoista Ruovedellä retkeili ensimmäisenä Werner Holmberg (1830–1860), joka kuvasi teoksissaan seudun luontoa, maisemia ja talonpoikaista elinpiiriä. Ruoveden maisemiin ihastunut Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) rakennutti sinne 1890-luvun puolivälissä erämaa-ateljeensa Kalelan, jossa syntyivät ikoniset Kalevala-teokset.
Kalelassa vieraili muun muassa Hugo Simberg (1873–1917), jonka pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista. Myös Ellen Thesleff (1869–1954) rakennutti Ruoveden Muroleelle sinne itse suunnittelemansa ateljeehuvilan. Thesleff kuvasi taiteessaan Muroleen maisemia ja tunnelmia läpi elämänsä.
Lisäksi näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Ruovedellä asuneet tai työskennelleet Lauri Anttila, Gabriel Engberg, Kalle Löytänä, Elga Sesemann ja Louis Sparre. Esille saadaan teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle.
Päivitetty 14.11.2019
Kuva ylhäällä:
Helene Schjerfbeck: Vaatteita kuivumassa (1883). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.