Toukokuussa avautuva Albert Edelfelt -näyttelymme tarkastelee Suomen tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin kuuluvan taiteilijan koko uraa. Näyttely nostaa esiin erityisesti Edelfeltin kansainvälisyyden seuraten taiteilijaa tämän matkoille ympäri Eurooppaa. Ennen Ateneumia näyttely oli maaliskuusta heinäkuuhun 2022 esillä Petit Palais’ssa Pariisissa, jossa sen näki peräti 140 000 museovierasta. Näyttely vieraili sen jälkeen myös Ruotsissa, Göteborgin taidemuseossa.
Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttely
Kuraattoreiden ensimmäinen valinta ei ole yksittäinen teos, vaan kokonainen teoskokonaisuus. Albert Edelfelt toimi komissaarina Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä, jossa oli esillä hänen omia töitään sekä teoksia esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelalta, Pekka Haloselta ja Magnus Enckelliltä. Suomalaista taidetta esiteltiin maailmannäyttelyä varten rakennetussa Grand Palais’ssa sekä Suomen omassa näyttelypaviljongissa. Pitkään Pariisissa asunut Edelfelt oli luonut itselleen vahvat kansainväliset verkostot. Pennosen mukaan sosiaalisesti ja kielellisesti lahjakas taiteilija osasi nykykielellä ”minglata”.
”Jos kaupungissa tapahtui jotakin, oli hän paikan päällä.”
Anne-Maria Pennonen
Juuri Edelfeltin ansiosta suomalaiset saivatkin näyttelyyn oman paviljonkinsa, sen sijaan että heidät olisi esitelty osana Venäjän keisarikuntaa.
Elsa Lindbergin muotokuva
Edelfelt ikuisti muotokuviin usein taiteilijatuttaviaan. Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluva kirjailija Elsa Lindbergin muotokuva ei herättänyt Pennosessa ja Selkokarissa alkuun suurta intohimoa. Vasta Göteborgin taidemuseon johtajan Patrik Steornin jakama uusi tieto ja täysin uusi teoslöytö saivat heidät toisiin ajatuksiin. Ennen Edelfelt-näyttelyn avautumista keväällä 2022 Petit Palais -museo sai yhteydenoton Lindbergin ranskalaiselta sukulaiselta, jolla oli hallussaan kirjailijaa esittävä pastellityö.
Tarinan mukaan Lindberg oli vienyt kyseisen teoksen mukanaan Suomesta Tukholmaan. Laivamatkalla kirjailija oli tavannut persialaisen prinssin, jota Lindberg oli pyytänyt säilyttämään teosta välttääkseen tullimaksut. Seuraavana päivänä Lindberg oli mennyt noutamaan teosta prinssin luota Grand Hôtelista – aivan erityisin seurauksin. Kaksikko rakastui toisiinsa, minkä jälkeen Lindberg paitsi työskenteli kirjailijana ja toimittajana myös matkusteli, muutti prinssin mukana Persiaan sekä asui Konstantinopolissa. Hän on itse kirjoittanut elämästään teoksissaan.
”Lindberg tuntuu kiinnostavalta persoonalta, joka on tiennyt mitä haluaa ja uskaltanut myös tehdä mitä haluaa”, kuvailee Pennonen. ”Oman kokoelman teosta alkoi katsella aivan uudella tavalla, kun sai tietää lisää henkilöstä”, Selkokari sanoo. Albert Edelfelt -näyttelyllä onkin kävijöilleen paljon uutta kerrottavaa. Yhtenä uutena näkökulmana on Edelfelt-tutkijoiden teksteissään esiin nostama taiteilijan kiinnostus politiikkaan. ”Tämän näyttelyn jälkeenkään Edelfeltiä ei ole käsitelty loppuun”, toteaa Selkokari.
Röntgen paljastaa Edelfeltin teoksista yllätyksiä
”Edelfelt on käynyt erinomaiset koulut, hallinnut maalaustekniikan ja osannut valita hyvät materiaalit”, toteaa Ateneumin maalaustaiteen konservaattori Katariina Johde. Taiteilijan teokset ovat konservaattorin näkökulmasta laadukkaita: usein hyväkuntoisia ja helppoja.
Edelfelt-näyttelyn noin 230 teokselle tehdään perushuolto ja poistetaan vähintään pintapölyt. Kehystystä tai maalipintaa saatetaan joutua korjaamaan. Vauriopiirrokseen merkitään vauriot ja ne kohdat, joita korjataan.
Kuntoraportti kulkee teoksen matkassa ja kertoo sen historiasta aina sadan vuoden takaa: missä kaikkialla teos on ollut esillä ja mitkä ovat sen herkkiä kohtia. Riskien ennakointi onkin konservaattorin työssä keskeistä.
Myös yllätyksiä on tullut vastaan. ”Röntgen on paljastanut muutaman maalauksen alta toisen, valmiin oloisen teoksen”, Johde kertoo.
Lyijylevyillä vuorattujen seinien suojassa sijaitsee museon oma röntgenlaite, joka on tarkoitettu teollisuuskäyttöön ja muokattu tehoa vähentämällä sopivaksi kulttuurihistoriallisen aineiston tutkimiseen.
”Esimerkiksi maalauksen Istuva tummapukuinen nainen, Thérèse noire (1886) alta on paljastunut kasvomuotokuva.”