Lahjoitettu 1920

Eugène Delacroix: Mazeppa kuolevan hevosen selässä, n. 1824. Sinebrychoffin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen

Vuoden 1920 aikana Tancred Borenius ja J.J. Tikkanen yhdessä hankkivat Ateneumin Ystäville Delacroix’n akvarellin ”Mazeppa kuolevan hevosen selässä”. Aihe perustuu Byronin runoon, joka puolestaan perustuu Voltairen kirjoittamaan Kaarle XII:n historiaan. Mazeppa oli varsin suosittu ajan romantikkojen keskuudessa. Delacroix sai vuonna 1824 tehtyyn maalaukseensa varmaan idean ihailemaltaan Gericault’lta, joka vain vuotta aikaisemmin oli toteuttanut aiheen litografiana. Delacroix teki Mazepasta viisi erilaista versiota. Kuka oli sitten Mazeppa ja miten hän joutui hevosen selkään? Delacroix’n elämäkerrassa vuodelta 1998 kerrotaan, että Mazeppa oli alun perin puolalaista ylhäisösukua ja toimi paašipoikana Puolan kuninkaan hovissa. Kun hän sitten solmi suhteen erään puolalaisen kreivin puolisoon, kreivi kosti hänelle sitoen hänet alastomana villihevosen selkään. Hevonen ajautui Ukrainan aroille ja menehtyi, mutta kasakat pelastivat Mazepan ja tekivät hänestä päällikkönsä. Mazeppa auttoi Pietari Suurta taistelussa turkkilaisia vastaan, mutta liittyi suuressa Pohjan sodassa Kaarle XII:een vuonna 1708 ja pakeni tämän mukana Pultavan taistelun jälkeen Benderiin ja kuoli seuraavana vuonna. – On myös sanottu, että Mazeppa symboloi neroa, joka antaa inspiraation viedä itsensä mukanaan.